Coachingin vaikuttavuus

ICF Finland järjestää aiheesta kevätseminaarin 12.5.2009, kts tarkemmin Uutiset tai Tapahtumakalenteri.

Tutkittua maailmalta:

Tutkimusten mukaan coachingin tuottavuus suhteessa investointiinsa (ROI = Return of Investment)  on noin 5,7-kertainen (McGovern, Lindemann, Vergara, Murphy, Barker ja Warrenfeltz: Maximising the Impact of Executive Coaching, 2001). USA:sta on raportoitu myös paljon suurempia lukuja. Coachingtoimeksiannot ovat yksilöllisiä, ja niiden tavoitteet ja niissä käytetyt mittarit voivat poiketa suuresti toisistaan. Asiakkaan oma henkilökohtainen kokemus prosessista on merkittävä. Kyseessä on melko uusi toimiala, joten coachingin vaikuttavuutta ei vielä ole paljon tutkittu.

Tutkittua kotimaasta:

Henkilöstöjohdon ryhmä -Henry ry:n teettämän tutkimuksen mukaan (Johtamistaidon Opisto JTO / Järvinen ja Salojärvi, 2007) henkilöstöalan päättäjät pitivät coachingia yhtenä henkilöstön kehittämisen kiinnostavimmista ja tuloksia tuottavimmasta menetelmistä. Vastaavia tutkimustuloksia on saatu myös muualta Euroopasta.

Kahdessa tuoreessa suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa (Mäkirintala 2008 ja Parppei 2008) on raportoitu coachingin vaikuttavuudesta. Eija Mäkirantalan väitöskirjassa (E. Mäkirintala, 2008, Feeling Better, Performing Better? Holistically-Oriented Top Performance and Well-Being (HOPE): Performance Enhancement and Its Perceived Impacts on Musicians. University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Applied Sciences of Education) todettiin, että kohdennettu huippusuoritusvalmennus auttaa saavuttamaan ammatilliset tavoitteet ja, että coaching auttaa työntekijöitä menestymään silloinkin, kun paineet ovat erityisen kovat. Myös valmennettavien esiintymis- ja  ongelmanratkaisutaidot sekä hyvinvointi vahvistuivat. Stressin ja ahdistuksen tuntemukset vähenivät.

Ria Parppein väitöskirjassa (R. Parppei, 2008, Business Coaching itsesäätelyn kehitysinterventiona, Teknillisen korkeakoulun informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta, työpsykologian ja johtamisen laitos)  todetaan, että valmennusprosessissa valmennettava omaksuu coaching-vuorovaikutusmallin ja coachingissa käytettyjä menetelmiä. Coaching-dialogi kehittää valmennettavan ajattelua ja rakenne tehostaa tavoitteen saavuttamista. Tutkimuksen mukaan coachingin vuorovaikutuksen rakenne on sellainen, että se herättää innostuksen ja motivaation sekä ylläpitää toimintaa pidemmällä aikajänteellä.