Kun business coach ja Suomen Punainen Risti kohtasivat

International Coaching Federationin Suomen osasto päätti tempaista ja lähteä tukemaan Suomen Punaisen Ristin toimintaa tarjoamalla vapaaehtoisia ammatti-coacheja johtajien käyttöön. Tavoitteena oli kehittää sekä henkilökohtaisia ominaisuuksia että osaston toimintaa.

Yllättävät kysymykset laittavat coachattavana olevan miettimään asioita uudesta näkökulmasta.

Minäkin ajattelin pistää oman osaamiseni hyvää käyttöön. Sain coachattavakseni Merjan, joka on yhden osaston puheenjohtaja. Ensimmäinen tapaaminen jännitti – miten osaisin perustella vapaaehtoistyössä toimivalle coachingin hyötyä sotkeutumatta liikaa liike-elämän termeihin. En myöskään tuntenut SPR:n toimintaa muuten kuin joidenkin lehtijuttujen perusteella.

Keskustelu lähti kuitenkin sujuvasti käyntiin ja pian huomasin, että haasteet ovat hyvin samanlaisia kuin yrityksissäkin. Täytyy kyllä myöntää, että tapaamisissa jutustelu soljui vapaasti aiheesta toiseen, enkä pitänyt kiinni tavoitteiseen pääsystä samalla tavalla kuin yritysjohtajien kanssa.

Tämä prosessi opetti minulle todella paljon ja oivalsin kolme asiaa, jotka yhdistävät yrityksiä ja kolmatta sektoria:

  1. Yksilön näkökulma. Hyvin usein aiheeksi coaching-prosesseissa nousee ajan riittämättömyys ja priorisointi. Liian paljon tekemistä ja liian vähän tunteja. Lisähaastetta tuo, että usein luottamushenkilöt ovat työssäkäyviä ihmisiä, jotka hoitavat vastuitaan vapaa-ajalla.
  2. Johtamisen näkökulma. Miten motivoin muita tekemään työnsä hyvin? Kaikki on kiinni innostuneista työntekijöistä niin yrityksissä kuin vapaaehtoistoiminnassakin. Yhdistyksissä keinovalikoima on kuitenkin pienempi, koska ei ole olemassa työsopimusta eikä palkkaa. Täytyy löytää sisäistä motivaatiota. Usein motivaatio löytyy yhdessä tekemisestä ja työn merkityksellisyydestä.
  3. Yrityksen/yhdistyksen näkökulma. Brändillä on merkitystä. Jokainen työntekijä on toiminnan edustaja. Hyvä työpaikka tai järjestö houkuttelee parhaat tekijät. Yrityksissä puhutaan paljon, että johtamisen täytyy muuttua, kun XYZ-sukupolvet tulevat työpaikoille. Tällä hetkellä monissa yhdistyksissä podetaan jäsenpulaa, ja keski-ikä on todella korkea. Huolestuttavaa on, että mitä tapahtuu, kun osastojen tunnolliset puurtajat väsyvät työtaakkaansa. Nuoria pitää houkutella mukaan uusin keinoin, ja toiminnan on myös muututtava ketterämmäksi projektityöksi hyödyntäen sosiaalista mediaa.

Mitä Merja sitten tästä sai? Hänen mukaansa keskustelukumppanin, joka katsoi asioita eri näkökulmasta. Yllättävät kysymykset pistivät miettimään. Hän lähti myös heti rohkeasti ehdottamaan uusia toimintatapoja oman osastonsa hallitukselle. Uudet ideat vaativat hieman sulattelua, mutta muutos tapahtuukin usein pienin askelin.

Päällimmäiseksi itselleni jäi hyvä mieli ja arvostus hienoa työtä tekeviä kohtaan Suomen Punaisessa Ristissä.

Elina Palmroth-Leino, Business Coach, HRM Partners Oy

Teksti julkaistu aikaisemmin HRM Partnersin verkkosivuilla.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *