Työn ja HR:n tulevaisuus: mitä kun työpaikat vähenee?

Olemme radikaalin muutoksen keskellä. Koskaan aikaisemmin työ ja työelämä eivät ole muuttuneet yhtä nopeasti kuin nyt. Teknologia on kehittynyt hurjaa vauhtia viime kymmenen vuoden aikana, mutta sen seuraaminen taisi unohtua, kun keskityimme niin paljon lamaan ja talouden seurantaan. Tarkoitus ei ole maalata uhkakuvia tässä blogissa, vaan hahmottaa sitä mistä kansainväliset HR-ammattilaisten edelläkävijät keskustelevat.

Tulevaisuuden työstä ja HR:stä puhui Ruud Rikhof huhtikuussa EMCC:n 24. vuosikonferenssissa Amsterdamissa näin: ”Teknologia muuttaa kaiken mitä voit ajatella. Tulevaisuuden organisaatioissa ei ole enää samanlaisia työpaikkoja kuin nyt, vaan työ hajoaa erilaisiksi työn palasisiksi. Nämä palaset voidaan tehdä missä ja milloin vaan. Toisin sanoen, iso kysymys on, miten työ organisoidaan. Tästä seuraa kiperä jatkokysymys, mihin me tarvitsemme organisaatioita, jos työpaikat katoavat?”

Teknologian muutos on eksponentiaalista, mutta ihmisen kyky sopeutua ei ole nopeutunut. Ihmisaivot ovat kehittyneet miljoonien vuosien aikana ja meissä on hyvin paljon luolaihmistä. Paljon enemmän kuin ehkä haluamme edes myöntää. Muutos on ihmiselle aina uhka ja tämä työn muutos on todellinen uhka monelle.

 

Mutta muutos on jo täällä. Siksi pureskelemme seuraavassa vähän auki, mitä tulevaisuuden työ tarkoittaa digitalisaation, robottien ja tekoälyn kehittyessä.

Työn muutos näkyy Suomessa pätkätyöläisinä, osa-aikaisuutena, yksin yrittämisenä, konsulttityönä, kasvuyrityksissä ja työttömyytenä. Rikhof esittää työn muutoksen näin: ennen lähes kaikki työntekijät olivat kokoaikaisissa työsuhteissa ja edelleenkin enemmistö työntekijöistä on työsuhteessa. Mutta tulevaisuuden työ muuttaa tämän: työ jakaantuu koneille ja erilaisiin erityistehtäviin ja kokoaikaisten tehtävien osuus laskee merkittävästi.

 

 

Mitä työn muutos tarkoittaa organisaatioille ja HR:lle? Henkilöstöammattilaisten keskeinen toimintakenttä on ollut organisoida työtä työtehtäviksi ja etsiä niihin tekijöitä. Kun työntekijöitä oli tarpeeksi suuri määrä, tarvittiin esimiehiä johtamaan työntekijöitä ja HR osaaja huolehtimaan palkkauksesta, kehittämisestä, perehdyttämisestä ja lukuisista muista henkilöstöön liittyvistä prosesseista. Näihin prosesseihin henkilöstöammattilaiset fokusoivat edelleen paljon, vaikka kaikki tuo on suunniteltu eilisen konteksteihin! Kun lähemmin tarkastelee, huomaa myös sen, että HR-prosessit ovat epäinhimillistäneet koko johtamisen, työntekijöitä ei kohdata ihmisinä vaan resursseina.

Kun suuntamme tulevaan, mikä muuttuu, mitä kehitämme ja miten, kun työpaikkoja ei ole ja organisaatio muodostuu erilaisista tiimeistä ja verkostoista?

 

Työtä ei jatkossakaan tehdä tyhjiössä, vaan tulevaisuuden työssä ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Vaikuttamistaidot ja yhteistyötaidot ovat uusissa työn kuvioissa entistä tärkeämpiä, kun yksin suorittaminen ei riitä.

Ihmisten kohtaaminen on tulevaisuuden työn ytimessä; merkityksellinen työ ja innostava työyhteisö rakentaa luottamusta. Luottamuksen ilmapiirissä saadaan aikaan enemmän ja paremmin, tästä empiirisestä tutkimuksesta voit lukea lisää Paul J. Zakin kirjasta Trust Factor. The Science of Creating High-Performance Companies (2017).

Henkilöstöihmisten ammattitaitoa on vastata tulevaisuuden työn haasteisiin. Heille on työn muutoksessa tarjolla iso rooli. Onnistuminen edellyttää kuitenkin muutosta. Ammatticoacheina tiedämme, että sanat luovat maailmoja. Muutoksen voi aloittaa pienin askelin, heitetään romukoppaan HR – resurssinäkökulma tai hallinto. Rakennetaan tiimikulttuuria ja kohdataan ihmiset yksilöinä – inhimillistä kohtaamista ihmisaivot arvostavat. Luodaan tulevaisuuden työyhteisöjä eettisesti ja vaikuttavalla tavalla.

Anjariitta Savolainen ja Päivi Äijälä, Caleidocons Oy

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.