New Learning Lab co-creating & sharing ideas, join us!


Dear ICF Finland Members!

Following a recent conversation with the ICF Finland Board, I’m delighted to have the chance to take a more active role in the ICF Finland story.

During our conversation we discussed widening the focus of the group to a more international level, to engage with more members and connect with new and varied areas of coaching.

At this point I am looking forward to meeting as many new faces as possible and I would love to hear from you if you’re interested in providing energy, ideas and some of your valuable time to make ICF Finland an even greater group to be apart of.

I was reminded recently of why people get involved in the ICF and it made me think about what we can do that is new, different or better:

  • lifelong learning and professional development
  • enhanced credibility
  • global and local connections and network
  • cutting edge insight

(Source: https://www.coachfederation.org)

With those thoughts in mind, I would love to hear from you!

Wishing you all a warm and wonderful Autumn!
Nick

nick.vertigans@ajanconsulting.com
044 207 4660

N Vertigans photo

Coaching ja etiikka

”The search for excellence, whatever it may be, begings with ethics.”

Löysin tämän Robert Solomonin viisauden kirjasta The Psychology of Executive Coaching (Bruce Peltier). Myös hyvä coaching, kuten muukin tasokas tekeminen, perustuu vastuulliselle, linjakkaalle pohjalle.

Eettisyys on osa kaikkia laadukkaita coaching-koulutuksia ja se punnitaan jatkuvasti käytännön coaching-työssä.

Yhtä lailla kuin eettisen johtamisen määritelmässä, voidaan coachingia pitää eettisesti vahvana, jos sen aikana ja lopputuloksena syntyy samanaikaisesti sekä tuottavuutta, tehokkuutta että hyvinvointia.

 

Antiikin hyveet elävät coachingissa

Coachingin yksi peruspyrkimyksistä on hyve-etiikan mukainen, ”tulla enemmän itsensä kaltaiseksi”. Coaching on luova ajatteluprosessi, jossa opitaan paljon myös itsestä itsereflektion ja palautteen avulla. Itsensä tunteva henkilö pystyy käyttämään paremmin potentiaalinsa hyväkseen – ja muiden hyväksi. Aristoteles opetti, että kun henkilö toimii luontonsa mukaisesti ja käyttää koko potentiaalinsa, hän tekee hyvää ja kokee täyttymystä, merkityksellisyyttä. Näin on mahdollista saavuttaa hyvä elämä.

Hyveet toimivat coachingissa usein myös ajatteluttamisen näkökulmina: Jos et pelkäisi, miten silloin toimisit? Mitä joku arvostamasi, viisas henkilö neuvoisi sinua tekemään? Mikä olisi reilu tapa ratkaista tilanne? Mikä on kohtuullista muita kohtaan? Entä itseäsi?

Coachingissa haastetaan myös coachattavaa ennakoimaan erilaisten mahdollisten ratkaisujen seurauksia. Tällöin tarvitaan moraalista mielikuvitusta arvioimaan, mitkä vaihtoehdot ovat eettisesti kestäviä, tuottavuutta ja hyvinvointia aikaansaavia.

 

Eettiset periaatteet coachingissa

Kansainväliset coaching-järjestöt, kuten International Coach Federation (ICF) ja European Mentoring & Coaching Council (EMCC) ovat määritelleet omat eettiset periaatteensa laadukkaan, vastuullisen coachingin varmistamiseksi. Edellä mainittujen järjestöjen määrittelemät periaatteet ovat samankaltaisia ja ryhmittyvät likimain seuraavien samojen teemojen alle:

 

Ammattimaisuus

  • Arvostava kohtelu: Inhimillisyyden ja moninaisuuden arvostaminen
  • Asiakaslähtöisyys: Coachingin agendan määrittävät asiakkaan oppimis- ja kehittymistavoitteet
  • Luottamuksellisuus: Korkea luottamuksellisuuden taso, jota on kunnioitettava vielä coaching-prosessin päättymisenkin jälkeen

 

Osaaminen

  • Hyvä coaching-osaaminen: Osaamisen tulee olla riittävällä tasolla asiakkaan tarpeiden täyttämiseksi
  • Jatkuva kehittyminen: Omaa ammattiosaamista tulee kehittää jatkuvasti. Kehittymisen tukena toimii työnohjaaja (supervisor) tai mentor-coach.

 

Linjakkuus ja rajojen kunnioittaminen

  • Ehdoton rehellisyys: Myös omaan asiantuntijuuteen ja osaamiseen liittyen
  • Mahdollisten intressiristiriitojen huomaaminen: Intressiristiriitojen käsitteleminen ja itsensä jäävääminen.
  • Rajojen asettaminen: Oman ammattitaidon rajojen tunnistaminen ja rajoista kiinnipitäminen. Tarvittaessa asiakas on ohjattava toisen ammattilaisen luo esim. kokeneemmalle kollegalle tai psykoterapeutille.

 

 Coachingin eettiset periaatteet käytännössä

Eettiset periaatteet ovat vahvasti läsnä jo ennen kuin coaching-prosessiin ryhdytään. Kun organisaatiossa tunnistetaan tarve coachingille, käydään usein vielä keskustelua coachin kanssa myös eettisestä näkökulmasta, esimerkiksi: onko nyt oikeasti coachingin paikka vai onko tarve jollekin muulle (rajojen tunnistaminen)?

Coaching-prosessi käynnistyy kolmikannassa (coachattava, tämän esimies ja coach) toteutettavasta tavoite-keskustelusta. Tämä keskustelu on erittäin tärkeä myös eettisten kysymysten kannalta. Jotta tuloksia syntyy on tavoitteiden oltava synkronissa myös coachattavan ja tämän edustaman yrityksen eettisten periaatteiden ja arvojen kanssa. Yhdessä laadittavassa coaching-sopimuksessa määritellään myös mm. mitä luottamuksellisuus tässä yhteydessä tarkoittaa ja miten toimitaan, jos homma ei toimikaan tai jos tavoitteet toteutuvat ennakoitua aiemmin.

Eettisiä pulmia saattaa tulla esiin koska tahansa kesken prosessin. Eettiset kysymykset pohdituttavat kaikkia coacheja ja niitä käydään läpi omissa supervision-sessioissa. Toki samoin kuin työelämän muissakin kinkkisissä tilanteissa avoin puheeksiotto coachattavan kanssa on tärkeää hyvän etenemisen kannalta. Toisinaan on tarpeen istua alas myös kolmikannassa ja ratkaista asia yhdessä.

 

Rea Klingberg, partner, Juuriharja Consulting Group Oy 

Blogi on julkaistu aiemmin Juuriharja Consulting Groupin sivuilla osoitteessa www.juuriharja.fi

 

Coachingin eettisiä periaatteita:

ICF Code of Ethics: http://coachfederation.org/about/ethics.aspx?ItemNumber=854

The EMCC Code of Ethics: http://www.emccouncil.org/src/ultimo/models/Download/4.pdf

Kuulumisia coachingin tutkimusrintamalta

Coachingia on ryhdytty tutkimaan viimeisten vuosien kuluessa yhä enemmän kansainvälisestä näkökulmasta. On esitetty, että coaching on nykyään globaali ilmiö, joka seuraa kansainvälisten fuusioiden, monikansallisten organisaatioiden ja työn liikkuvuuden synnyttämiä tarpeita.

Tutkimusalana coaching on nuori, ja vaikka useat tutkimukset osoittavat sen olevan yleisesti hyödyksi niin organisaatiolle kuin yksilöillekin, coachingin tutkimuskenttä on vielä pirstaleinen ja tutkimuksia on osin arvosteltu epätieteellisiksi tai  menetelmiltään puutteellisiksi. Tilanne on kuitenkin nopeasti parantumassa, sillä jo useat yliopistot ulkomailla tarjoavat coachingin maisteri- ja tohtoritasoisia ohjelmia, joissa opetetaan myös tutkimusmenetelmiä.

Esimerkiksi USA:ssa toimi Graduate School Alliance for Executive Coaching (GSAEC), jonka jäseninä on useita amerikkalaisia, eurooppalaisia ja australialaisia yliopistoja, ja jonka tavoitteena on edistää coachingin opetuksen standardeja. Myös Harvardin yliopiston yhteyteen on 2009 perustettu the Institute of Coaching. Sen tavoitteena on edistää coachingin tutkimusta.

On ollut ilahduttavaa huomata, että tutkimusprojektini kuluessa tieteellisten coachingartikkeleiden määrä on kasvanut kansainvälisissä julkaisuissa. Myös ICF Global on kantanut kortensa kekoon ja koonnut sivuilleen coachingaiheisia tutkimuksia, joihin voi tutustua tästä.

Vaasan kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselle parhaillaan tekemäni artikkelipohjaisen väitöskirjan (Coaching of international managers: Organizational and individual perspectives) tutkimukset ovat mm. osoittaneet, että yritys voi siirtyä melko nopeasti sellaiselle tasolle, jossa saavuttaa hyötyjä coachingista, mikäli organisaatio

  1. Luo pitkäjänteisen coachingin implementointistrategian, joka perustuu organisaation strategiaan ja sen toiminnan tavoitteisiin ja jolla on johdon tuki
  2. Määrittelee selvästi mitä coaching on
  3. Perustaa coachingia ohjaavan tiimin, jonka jäsenillä on kokemusta ulkomailla asumisesta ja työskentelystä, kansainvälisestä busineksestä ja joilla on coaching-koulutus
  4. Yhdistää talent managementin ja coachingin
  5. Varmistaa, että coaching-ohjelmat ovat business-vetoisia
  6. Määrittelee selkeästi sekä ulkoisten että sisäisten coachien laatukriteerit
  7. Mittaa ja arvioi coachingia
  8. Erottaa johdon coachingin esimiesten antamasta coachingista
  9. Luo oppimisjatkumon, joka koostuu erilaisista coaching-ohjelmista eri esimiestasoille
  10. Tekee yhteistyötä akatemian kanssa coaching-prosessien ja niiden mittaamisen kehittämiseksi

Lisäksi tutkimukseni osoittavat, että ulkomaan komennuksella olevien parissa työskentelevien coachien tulee olla haastavia ja heillä tulee olla kokemusta niin kansainvälisestä liiketoiminnasta kuin kohdemaan kielestä ja kulttuuristakin. Coaching kehittää myös ulkomaankomennuksella olevien henkilöiden urapääomaa monipuolisesti, ja siksi kansainvälisesti toimivien yritysten kannattaa harkita coachingia osana henkilöstön kehittämisen työkalupakkia.

 

Hyvää juhannusta ja kesää toivottaen

Raija Salomaa

Senior Executive Coach, PCC,  tohtorikoulutettava, 040 +358 44 350 557, http://www.insideout.biz/

Blogi perustuu väitöstutkimustyöhöni Vaasan kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella.

 

Uusia julkaisuja coachingsta:

Salomaa, R. (2014) Coaching of Key Talents in Multinational Companies in Global Talent

Management – Challenges, Strategies, and Opportunities edited by Dr. Akram Al Ariss, Springer

  1. Heidelberg

Salomaa, R. (2015) Expatriate Coaching: Factors impacting coaching success. Journal of Global

Mobility, 3 Iss 3 pp. 216 – 243

Permanent link to this document:

http://dx.doi.org/10.1108/JGM-10-2014-0050

 

Salomaa, R. & Mäkelä, L. (2015) Expatriates’ experiences concerning coaching as a part of their

career capital development. Conference Proceedings of the Academy of Management’s HRD

Conference in Cork, Ireland, June 2015

 

Abbott, N.G. and Salomaa, R. (forthcoming, will be published in Oct/Nov 2016) Cross-cultural

coaching: An emerging practice. Sage Handbook of Coaching edited by Tatjana Bachkirova,

Gordon Spence and David Drake

SUOMEN PUNAINEN RISTI JA ICF FINLAND YHTEISTYÖHÖN

Suomen Punainen Risti ja ammatticoachien järjestö ICF Finland käynnistävät yhteistyön, jonka tarkoituksena on tukea Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijöitä ja vahvistaa heidän johtajuustaitojaan ammatticoachien avulla. Yhteistyön perimmäinen tavoite on varmistaa uusien vapaaehtoisten integroimisella ja toimintatapojen kehittämisellä tavoiteltavan Suomen Punaisen Ristin kasvun onnistuminen.

Yhteistyö käynnistetään Helsingin ja Uudenmaan piireissä ja sitä on tarkoitus laajentaa myöhemmin Punaisen Ristin muihin piireihin Suomessa. ICF-coachit työskentelevät pro bono -periaatteella Punaisen Ristin paikallisosastojen johdon kanssa.

Ammattimainen coaching on ajattelua herättävää ja luovaa kumppanuutta, joka inspiroi asiakasta henkilökohtaisen ja ammatillisen potentiaalinsa täysipainoiseen hyödyntämiseen. Ammattimainen coaching on kasvava johtamisen kehittämisen muoto niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. ICF-sertifioidut coachit ovat kokeneita ja hallitsevat ammattimaisesti toimiville coacheille asetetut kansainväliset osaamisvaatimukset. He ovat sitoutuneet noudattamaan ICF:n eettisiä sääntöjä ja kehittävät omaa ammattitaitoaan jatkuvasti.

ICF Finland on osa maailmanlaajuista International Coach Federationia, joka toimii ammattimaisen coachingin edistämiseksi. ICF:llä on paikallisjaostot yli 50 maassa, ja ICF-coacheja on 28 400 yhteensä 143 maassa. ICF Finland on toiminut vuodesta 2007 alkaen ja siinä on nyt noin 200 jäsentä.

Lue lisää http://www.icffinland.fi/

Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijät toimivat yli 500 paikallisessa osastossa. He auttavat onnettomuus- ja kriisitilanteisissa, tukevat viranomaisia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja työllistävät pitkäaikaistyöttömiä.

Lue lisää https://www.punainenristi.fi/tutustu-punaiseen-ristiin#sthash.iDGpWvNg.dpuf

 

Lisätietoja:

paivi-cr-2Päivi Äijälä, hallituksen puheenjohtaja, ICF Finland, 040 512 5165 tai paivi.aijala@caleidocons.com

 

 

*****

ICF FINLAND STARTS COLLABORATION WITH THE FINNISH RED CROSS TO BUILD LEADERSHIP SKILLS WITH VOLUNTEER LEADERS

The Finnish Red Cross and ICF Finland have agreed to start a collaboration to strengthen the leadership skills of Red Cross volunteers. The ultimate goal of this partnership is to support the growth and successful integration of the large pool of new volunteers of Red Cross in a sustainable way.

The collaboration will start in the Helsinki and Uusimaa region, and will subsequently be expanded to cover the whole country. Coaching is an increasing method of leadership development in Finland as well as worldwide, and in this partnership ICF coaches will provide pro bono coaching for the volunteer leaders of local Red Cross branches. ICF credentialed coaches are professionals with an in-depth training and strong experience, and they conduct in accordance with ICF Code of Ethics in all interaction.

ICF Finland is a local Chamber of ICF Global whose purpose is to advance and promote professional coaching. The ICF has defined Core Competencies and built a Code of Ethics, thus setting a global standard for professional coaching. Today there are 28,400 ICF coaches in 143 countries, approximately 200 of whom are members of the ICF Finland Chapter.

See more at http://www.icffinland.fi/

The Red Cross volunteers in Finland work in over 500 local branches to help in accidents and crises, support the authorities in the reception of asylum seekers and employ the long-term unemployed.

See more at: https://www.redcross.fi/about-red-cross/our-work-finland#sthash.05bs9Ocr.dpuf

—-

For more information please contact

Päivi Äijälä at ICF Finland, +358 40 512 5165 or paivi.aijala@caleidocons.com

Miten tunnistaa ammatti-coach?

Valmennusbisnes on tosiaan villi ala, kuten toimittaja Tanja Vasama kolumnissaan Onhan sinullakin jo oma coach? HS/20.3.2016 toteaa. Kuka vain voi ryhtyä valmentajaksi tai coachiksi. Tässä villissä valmennushypessä on vaikea saada selvää, kuka on ammattilainen ja kuka ei.

Ennen valmentajan hakemista on toki pohdittava mitä valmennukselta itse hakee. Hakeeko potkua peffalle liikkumiseen, jolloin ammattitaitoisen personal trainerin kanssa pääsee varmimmin alkuun. Vai hakeeko esimerkiksi oman ajattelun kirkastamista haastavassa johtamistilanteessa, jolloin johtamiseen fokusoitunut ammatticoach tukee sinua löytämään uusia ajattelumalleja ja menetelmiä tavoitteiden saavuttamiseen.

Mutta miten tunnistaa ammatti-coachin?

Ensin on hyvä tarkistaa, miten ammattitaito on todennettu. Sertifioitu coach tarkoittaa, että on käynyt jonkun kurssin ja saanut siitä kurssitodistuksen. Se ei todenna ammattitaitoa, vaan kertoo että coachingin joku perustietojen koulutus on suoritettu.

Jos coachilla on ICF-sertifiointi (International Coach Federation), voit olla jo aika hyvillä mielin coachin ammattitaidosta. ICF-sertifioinnin edellytys on, että ammatticoachin osaamisvaatimukset ja -kokemus on todennettu. ICF-coach on

  • sitoutunut coachingin eettisiin sääntöihin
  • suorittanut vaaditun coaching-koulutuksen eli hänellä on tarvittava tieto
  • saanut vaaditun määrän ammattia kehittävää mentorointia eli oman oppimisen reflektointia
  • hänellä on vähintään 100 tuntia asiakascoachingia eli käytännön työkokemusta
  • on antanut näytön osaamisestaan eli todentanut taitojen hallinnan
  • suorittanut kirjallisen kokeen coaching-tietämyksestä eli todentanut ymmärryksen.

Jo ansaitun ICF-sertifioinnin voi myös menettää, jos esim. rikkoo eetttisiä sääntöjä tai ei pidä coaching-ammattitaitoaan yllä edellytetyllä tavalla. ICF-sertifiointi on voimassa määräajan (kolme vuotta), mikä varmistaa sen, että ICF-sertifioitu coach on sitoutunut ammattitaidon standardeihin ja oman osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen.

ICF on globaali organisaatio, joka on tehnyt töitä ammattimaisen coachingin eteen jo 20 vuotta. ICF-sertifioituja coacheja on 105 maassa yhteensä n. 17 000, joista 152 toimii Suomessa. Suomen ICF juhlii pian 10-vuotistaivaltaan. ICF vastaa coachien sertifioinnista ja coacheja valmentavien koulutusohjelmien akkreditoinnista, se tekee uraauurtavaa tutkimustyötä coachingin vaikuttavuudesta yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa ja jatkuvasti kiristää myös ammatti-coachien osaamisvaatimuksia.

Saatat hämmästyä, mitä saat ammatti-coachin tuella aikaan.

ICF Finland hallitus

Päivi Äijälä, hallituksen pj
Nonna Babitzin, hallituksen varapj

Mä mistä löytäisin sen… oikean mentorcoachin?

”Keskiverto opettaja kertoo. Hyvä opettaja selittää. Etevämpi opettaja havainnollistaa. Erinomainen opettaja inspiroi”

– William Arthur Ward

ICF edellyttää jokaisen ACSTH- tai portfoliohakemuksella ACC- tai PCC- sertifiointia hakevan osallistuvan mentorcoaching-prosessiin. Lisäksi sitä tarvitaan ACC-tason sertifioinnin uusimisessa. Mentorilla on suuri vastuu ja vaikutus coachin taitojen kehittämisessä. Siksi oikean, itselle sopivan mentorcoachin löytäminen on tärkeää meille jokaiselle.

Itse arvostan mentorcoachia joka/jolla on:

  • empaattinen ja läsnä oleva
    Hänellä tulee olla kyky samaistua minun haasteisiini coachina, sekä aito halu nähdä minun kehittyvän. Voidakseen antaa oikeanlaista palautetta hänen on tunnistettava minun tarpeeni, tahtotilani ja mahdolliset esteet kehitykseni tiellä.
  • minua kokeneempi  
    Hänellä on monipuolista kokemusta coaching-työstä ja näyttöä ihmisten kehittämisestä. Hän on rohkea & avoin ja uskaltaa paljastaa myös omia mokiaan coachina. Arvostan korkealle myös omien kokemusten jakamista.
  • hyvä roolimalli
    Opin itse parhaiten kokeneempien toimintaa mallintaen. Siksi haluan, että oman mentorini rima coachina on korkealla ja että hän vaatii itseltään enemmän kuin minulta. En halua vain ohjausta ja neuvoja, vaan haluan oppia uusia toimintatapoja.
  • kyky kannustaa
    Minulle on tärkeää saada mentoriltani paljon myönteistä ja kannustavaa palautetta. Sitten kykenisin myös paremmin ottamaan vastaan myös rakentavaa, kehittymisen mahdollistavaa palautetta.
  • riittävästi aikaa
    Mentorillani on oltava riittävästi aikaa panostaa minuun ja suhteeseemme. Arvostan, että tapaamisiimme löytyy aikaa ilman suurta akrobatiaa.

Mitä asioita sinä arvostat omassa mentorcoachissasi?

ICF globalin mentorcoachien rekisteristä löydät Suomi-hakukriteerillä vaihtoehtoja Suomessa toimivista mentorcoacheista.

Marjut Hallavo, leadership coach, PCC, ICF Finlandin hallituksen jäsen 2016.

Osallistu coachingia koskevaan väitöstutkimukseen


Jules Lajola (s. 1975) on University of Reading, Henley Business School (UK), Doctor of Business Administration -ohjelman opiskelija. Hän tekee väitöskirjaa otsikolla: Kuinka valita coach y-sukupolven suomalaiselle?

Tutkimus käsittelee yksilöcoaching-prosessia, ja sen kohdemaa on Suomi. Pääteemoja tutkimuksessa on kaksi: matching eli coachin ja asiakkaan yhteensovittaminen, sekä y-sukupolven eli vuoden 1982 jälkeen syntyneiden coachaaminen.

Tutkimuksessa on kaksi tutkimusvaihetta: fokusryhmähaastattelu eli ryhmäkeskustelu sekä haastattelut. Ryhmäkeskustelussa on kolme erillistä 4–6 hengen ryhmää, jotka ovat HR-ammattilaiset, coachit sekä coahing-asiakkaat. Ryhmäkeskustelussa ei etsitä niinkään vastauksia, vaan tutkitaan mitä aiheita esiteltävien teemojen ympärille syntyy keskustelussa. Myöhemmissä haastatteluissa haastatellaan 20:tä coachia ja 20:tä coaching-asiakasta.

Jules etsii nyt vapaaehtoisia haastateltavaksi tähän mielenkiintoiseen tutkimukseen. Kaikki haastattelut ovat luottamuksellisia, ja tutkimustulokset julkaistaan myöhemmin pidettävässä seminaarissa, johon tutkimukseen osallistujat kutsutaan.

Katso lisää sivuilta ja ilmoittaudu: www.juleslajola.com, sähköpostilla jules@juleslajola.com tai puhelimitse 040 150 3000.

Coaching Supervision – coachin ja asiakkaan hyödyksi


Coaching Supervision on Englannissa coaching-alan standardi

Tutustuin Coaching Supervisioniin ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten osallistuessani Englannissa Henley Business Schoolin järjestämään coaching-koulutukseen. Koulutuksessa painotettiin ammatticoachien säännöllisen ’työnohjauksen’, eli Coaching Supervisionin tärkeyttä coachin ammattiosaamisen ja työn laadun varmistamiseksi. Sain kuulla, että Englannissa hyvin tavanomainen kysymys ammatticoacheille on, kuka on Coaching Supervisorisi? Ja mikä huomattavaa, coaching-palvelujen ostoa harkitseva jopa tarkistaa ilmoitetulta Supervisorilta, että coach on säännöllisessä ohjauksessa. Näin menettelevät erityisesti coaching-palveluja organisaatioilleen ostavat HR-ammattilaiset.

Onnekas sattuma – oma Supervisor löytyy

Sattuma voi tuoda eteen monenlaista mukavaa, ja niin kävi minulle nimenomaan Coaching Supervisioniin liittyen. Tutustuin nimittäin alkuvuodesta 2014 silloiseen ICF Globalin hallituksen jäseneen, Ajay Nangaliaan. Olin juuri aloittanut ICF Finlandin hallituksessa, ja Coaching Supervision –teema oli ollut hallituksessa esillä. Tiedustelin Ajaylta, mikä on ICF Globalin kanta Coaching Supervisioniin. Osoittautui, että kysymys oli hyvin ajankohtainen ja lähellä Ajayn sydäntä, ja että Ajay toimi Coaching Supervisorina. Kysymykseni johti lopulta siihen, että Ajay tarjosi minulle mahdollisuutta kokeilla Coaching Supervisionia, ja sovimme muutamasta Coaching Supervision –tapaamisesta. Tästä käynnistyi Coaching Supervision-yhteistyömme, joka jatkuu edelleen.

Coaching Supervision käytännössä

Tapaamiseni Supervisorini Ajayn kanssa tapahtuvat virtuaalisesti, Skypen välityksessä. Minä istun toimistossani Helsingissä, Supervisorini toimistossaan Bangaloressa, Intiassa. Ja hyvin toimii! Tapaamme noin kahden kuukauden välein, tunnin kerrallaan. Minä tuon tapaamiseen aiheet, joita haluan kussakin tapaamisessa käsitellä. Asiakkaitani en koskaan yksilöi, eikä se ole tarpeellistakaan. Valitsemani aiheet liittyvät aina omiin kokemuksiini coachina. Tyypillisesti kyseessä on aihe, joka on jäänyt jollakin tavalla askarruttamaan minua. Saatan esimerkiksi pohtia jotain asiakastapaamisessa tapahtunutta asiaa ja/tai omia tuntemuksiani niihin liittyen. Tässä minua auttaa se, että olen ottanut tavakseni kirjata jokaisen coaching-asiakastapaamisen jälkeen omia havaintojani ja pohdintojani ylös, ja sopivien aiheiden valinta vietäväksi Supervision-tapaamiseen on siksi ollut helppoa. Supervisorini auttaa minua tutkimaan asiaa, hakemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja, tekemään oivalluksia… kuulostaako tutulta? Eli hyvin paljon coaching-elementtejä on mukana. Supervisorini on auttanut minua ymmärtämään, mitä asiakastyössäni tapahtuu. Ja ennen kaikkea hän on myös auttanut ymmärtämään, mitä minun sisälläni tapahtuu, kun coachaan asiakkaitani, ja miten se vaikuttaa työhöni. Supervisor myös neuvoo ja jakaa omia kokemuksiaan, eli ohjauksessa on vahva valmennuselementti mukana. Jokaisen Supervision-tapaamisemme jälkeen olen hyvin energisoitunut, itsetuntemukseni ja itsetuntoni coachina on vahvistunut ja koen saaneeni paljon eväitä jatkoon. Uskon, että kaikki tämä on koitunut myös coaching-asiakkaideni hyväksi.

ICF suosittelee säännöllistä Supervision-ohjausta ammatticoacheille

ICF suosittelee vahvasti, että jokainen ammatticoach olisi säännöllisessä Supervision-ohjauksessa. Keskustelut jatkuvat edelleen mm. siitä, pitäisikö Supervisonin olla suorastaan pakollista ICF:n sertifioimille coacheille. Tämä jää nähtäväksi. Oma näkemykseni on, että säännöllisestä, ammattitaitoisesta Supervision-ohjauksesta voi olla valtavasti hyötyä ammatticoacheille ja viime kädessä myös coaching-asiakkaillemme.

Coachahtavaa kevättä!

Pirjo Puhakka, PCC, ICF Finland Chapter, hallituksen jäsen

Coach tarjoaa peilin


Työ on muuttunut puolessa vuosisadassa dramaattisesti, harva käy enää pelloilla tai tehtaassa linjan äärellä, tilalle on tullut asiantuntijaroolit. Muutokset ovat myös aiempaa nopeampia. Viimeisessä viidessä vuodessa työ on muuttunut enemmän kuin sitä edeltävässä kymmenessä, ja muutosnopeus kiihtyy.

Näiden itsestäänselvyyksien äärellä pysähdymme liian harvoin miettimään niiden vaikutusta. Työmme on vaativaan ja vastuullista, mutta sitä mitataan edelleen usein aikaperusteisesti. Asiantuntijatyötä tehdään aivoilla, mutta se on kellotettu kahdeksan ja neljän väliin. Verkostot ovat tärkeämpää kuin koskaan, mutta organisaatio ja tiimirajat pitävät.

Tässä sekavassa ympäristössä kaksi asiaa nousee asiantuntijan ammatillisen osaamisen rinnalle: itsensä johtaminen ja ajattelun taito. Itsensä johtamisella varmistetaan tavoitteellisuus ja ratkaisukeskeisyys, hyvällä ajattelulla oikeiden asioiden tekeminen ja oikea tekemisen tapa. Näiden taitojen kehittämisessä koulutus ja kurssit ei tuota tarvittavaa tulosta. Opit jäävät liian usein tiedoksi koskettamatta yksilöä.

Yksilöllinen coaching muuttaa asetelman. Prosessilla on tavoite, joka liittyy suoraan coachattavan kehittymiseen, henkilökohtaisuus varmistaa oivallusten syntymistä ja auttaa niiden hyödyntämiseen. Työskentelyssä edetään coachattavan asioissa tavoitteellisesti ja ratkaisukeskeisesti.

Coach on kuin peili, joka heijastaa toimintaamme, itsemme johtamisen näkyvää puolta. Usein itsensä johtamisen peilit ovat tuhruiset, piirretty täyteen kuvitelmia ja unelmia. Näissä tilanteissa coachin tehtävä on varmistaa pelin putsaaminen ja siihen katsominen. Coaching auttaa löytämään omat vahvuudet ja rakentamaan niille, auttaa näkemään omaa toimintaa objektiivisemmin ja siksi myös kehittämään sitä. Onnistunut coachingprosessi auttaa oivaltamaan sen, että mitä ajattelemme tekevämme ja miten toiminta muille näyttäytyy, ovat eri asioita. Oivallettuaan oman toiminnan motiivejaan ja kyettyään tarkastelemaan omaa toimintaansa objektiivisemmin, coachattavalla on mahdollisuus kehittyä.

Miten sitten ollaan peilinä? Coachin tärkeimmät taidot ovat moninaiset. Yhtenä keskeisenä niistä voisi mainita kyvyn kuunnella sitä, mitä ei sanota. Tähän liittyy myös kyky pysäyttää. Pysäyttäminen tärkeisiin asioihin, joita coachattava ei ollut ajatellutkaan. Tämä tarjoaa mahdollisuuden muuttaa toimintaa ja siten lopputulosta. Coach siis tarjoaa rätin ja osoittaa peilistä kohdan, coachattava pyyhkii ja ihmettelee näkymää. Coach haastaa ja havainnoi. Parhaimmillaan ihmetellään yhdessä, ihmetellään työtä, kuvitelmia ja todellisuutta, ja kasvetaan ihmisinä, molemmat.

Minna Valonen, henkilöstö- ja viestintäjohtaja

10 ajatusta ajasta ja vähän muustakin


Lomakausi on vielä mielessä ja tuore rusketus iholla. Huomasin ajattelevani kesän aikana paljon aikaa, mikä johtunee siitä, että lomalla sitä tuntuu olevan enemmän. Sinänsähän aikaa on aina ihan yhtä paljon tai vähän: 24/7 ja 60 minuuttia tunnissa.

Kesälomalla ajatuksille tuntuu kuitenkin olevan väljempää tilaa. Näinhän ei tietenkään tarvitsisi välttämättä olla. Voisi olla niinkin, että normaali talviarki olisikin rakennettu niin, että on samanlainen kokemus väljyydestä ja tilasta. Jostain syystä kuitenkin aikataulut ja tekemiset tulee rytmitettyä niin, että pipo välillä kiristää ja ajatukset kapeutuvat kiertämään samaa rataa.

Lomalla hyväksi todettuja asioita työarkeen?

Kesän aikana luin jostain ajatuksen, että ihmisen voisi olla hyvä tuoda loman aikana hyväksi todettuja asioita myös työarkeen. Tällaisia voivat yhdelle olla päivätorkut, toiselle työskentely ulkoilmassa tai rennot, kiireettömät aamut. Joissakin työpaikoissa tämä on jo hyvinkin mahdollista, joissakin ei. Ajattelin itse kokeilla pienillä asioilla lomatunnelman siirtoa myös työtunnelmiin. Sellaisia hyviä asioita, jotka parantavat työn tekemistä.

Oma lukunsa on myös keskustelu, jossa kysytään neuvoa, miten lomalle pitäisi jäädä, pitääkö loma pitää pätkissä vai putkeen, ja miten sieltä lomalta sitten taas sopeudutaan takaisin. Onko se nyt niin vaikeaa! Vähän tuntuu tehdyltä ongelmalta. Todellinen ongelma on kuitenkin niillä lukuisilla henkilöillä, joilla ei ole työpaikkaa, johon palata.

Mistä ihminen sitten jää lomalle? Omasta elämästään ja arjestaan – vai mistä? Onko loma pakenemista arjesta ja sukellus johonkin unelmaan? Uskon, että mitä kellekin. Onko mahdollista luoda itselleen sellainen elämän kokonaisuus, jossa arki ja unelma kohtaavat ? Uskon että on. Silloin ei ehkä olekaan niin olennaista, onko lomalla vai työssä –ajatus virtaa ja asiat sujuvat.

Toisaalta myös tutkimusten mukaan on hyödyllistä ottaa etäisyyttä perustekemiseen. Silloin näkee erilailla arjen asiat. Siksi on inspiroivaa tuntea ihmisiä eri piireistä, kokeilla uusia asioita, kulkea muilla mailla. Aivan samoin kuin monelle jokin intensiivinen harrastus antaa energiaa ja virtaa kaikkeen tekemiseen. Mikä on sinun Doppio Forzasi?

Lopuksi suosittelen riippukeinukirjaani kaikille. Luin Frank Martelan Valonöörit -kirjan. Hyvää asiaa sisäisestä motivaatiosta hauskasti kirjoitettuna.

(Tämän kirjoituksen otsikon alkuosa on lainattu ruotsalaisen Bodil Jönssonin kirjasta 10 ajatusta ajasta/ Tio tankar on tid. Tammi 2000. Siinä on pohdittu aikaa eri näkökulmista. Suositeltavaa lukemista. )

Päivi Pentti, Leadership coach, partneri ACC
Julkaistu aikaisemmin HRM Partners Oy:n verkkosivuilla