Työ on muuttunut puolessa vuosisadassa dramaattisesti, harva käy enää pelloilla tai tehtaassa linjan äärellä, tilalle on tullut asiantuntijaroolit. Muutokset ovat myös aiempaa nopeampia. Viimeisessä viidessä vuodessa työ on muuttunut enemmän kuin sitä edeltävässä kymmenessä, ja muutosnopeus kiihtyy.
Näiden itsestäänselvyyksien äärellä pysähdymme liian harvoin miettimään niiden vaikutusta. Työmme on vaativaan ja vastuullista, mutta sitä mitataan edelleen usein aikaperusteisesti. Asiantuntijatyötä tehdään aivoilla, mutta se on kellotettu kahdeksan ja neljän väliin. Verkostot ovat tärkeämpää kuin koskaan, mutta organisaatio ja tiimirajat pitävät.
Tässä sekavassa ympäristössä kaksi asiaa nousee asiantuntijan ammatillisen osaamisen rinnalle: itsensä johtaminen ja ajattelun taito. Itsensä johtamisella varmistetaan tavoitteellisuus ja ratkaisukeskeisyys, hyvällä ajattelulla oikeiden asioiden tekeminen ja oikea tekemisen tapa. Näiden taitojen kehittämisessä koulutus ja kurssit ei tuota tarvittavaa tulosta. Opit jäävät liian usein tiedoksi koskettamatta yksilöä.
Yksilöllinen coaching muuttaa asetelman. Prosessilla on tavoite, joka liittyy suoraan coachattavan kehittymiseen, henkilökohtaisuus varmistaa oivallusten syntymistä ja auttaa niiden hyödyntämiseen. Työskentelyssä edetään coachattavan asioissa tavoitteellisesti ja ratkaisukeskeisesti.
Coach on kuin peili, joka heijastaa toimintaamme, itsemme johtamisen näkyvää puolta. Usein itsensä johtamisen peilit ovat tuhruiset, piirretty täyteen kuvitelmia ja unelmia. Näissä tilanteissa coachin tehtävä on varmistaa pelin putsaaminen ja siihen katsominen. Coaching auttaa löytämään omat vahvuudet ja rakentamaan niille, auttaa näkemään omaa toimintaa objektiivisemmin ja siksi myös kehittämään sitä. Onnistunut coachingprosessi auttaa oivaltamaan sen, että mitä ajattelemme tekevämme ja miten toiminta muille näyttäytyy, ovat eri asioita. Oivallettuaan oman toiminnan motiivejaan ja kyettyään tarkastelemaan omaa toimintaansa objektiivisemmin, coachattavalla on mahdollisuus kehittyä.
Miten sitten ollaan peilinä? Coachin tärkeimmät taidot ovat moninaiset. Yhtenä keskeisenä niistä voisi mainita kyvyn kuunnella sitä, mitä ei sanota. Tähän liittyy myös kyky pysäyttää. Pysäyttäminen tärkeisiin asioihin, joita coachattava ei ollut ajatellutkaan. Tämä tarjoaa mahdollisuuden muuttaa toimintaa ja siten lopputulosta. Coach siis tarjoaa rätin ja osoittaa peilistä kohdan, coachattava pyyhkii ja ihmettelee näkymää. Coach haastaa ja havainnoi. Parhaimmillaan ihmetellään yhdessä, ihmetellään työtä, kuvitelmia ja todellisuutta, ja kasvetaan ihmisinä, molemmat.
Minna Valonen, henkilöstö- ja viestintäjohtaja
