Coachingia on ryhdytty tutkimaan viimeisten vuosien kuluessa yhä enemmän kansainvälisestä näkökulmasta. On esitetty, että coaching on nykyään globaali ilmiö, joka seuraa kansainvälisten fuusioiden, monikansallisten organisaatioiden ja työn liikkuvuuden synnyttämiä tarpeita.
Tutkimusalana coaching on nuori, ja vaikka useat tutkimukset osoittavat sen olevan yleisesti hyödyksi niin organisaatiolle kuin yksilöillekin, coachingin tutkimuskenttä on vielä pirstaleinen ja tutkimuksia on osin arvosteltu epätieteellisiksi tai menetelmiltään puutteellisiksi. Tilanne on kuitenkin nopeasti parantumassa, sillä jo useat yliopistot ulkomailla tarjoavat coachingin maisteri- ja tohtoritasoisia ohjelmia, joissa opetetaan myös tutkimusmenetelmiä.
Esimerkiksi USA:ssa toimi Graduate School Alliance for Executive Coaching (GSAEC), jonka jäseninä on useita amerikkalaisia, eurooppalaisia ja australialaisia yliopistoja, ja jonka tavoitteena on edistää coachingin opetuksen standardeja. Myös Harvardin yliopiston yhteyteen on 2009 perustettu the Institute of Coaching. Sen tavoitteena on edistää coachingin tutkimusta.
On ollut ilahduttavaa huomata, että tutkimusprojektini kuluessa tieteellisten coachingartikkeleiden määrä on kasvanut kansainvälisissä julkaisuissa. Myös ICF Global on kantanut kortensa kekoon ja koonnut sivuilleen coachingaiheisia tutkimuksia, joihin voi tutustua tästä.
Vaasan kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselle parhaillaan tekemäni artikkelipohjaisen väitöskirjan (Coaching of international managers: Organizational and individual perspectives) tutkimukset ovat mm. osoittaneet, että yritys voi siirtyä melko nopeasti sellaiselle tasolle, jossa saavuttaa hyötyjä coachingista, mikäli organisaatio
- Luo pitkäjänteisen coachingin implementointistrategian, joka perustuu organisaation strategiaan ja sen toiminnan tavoitteisiin ja jolla on johdon tuki
- Määrittelee selvästi mitä coaching on
- Perustaa coachingia ohjaavan tiimin, jonka jäsenillä on kokemusta ulkomailla asumisesta ja työskentelystä, kansainvälisestä busineksestä ja joilla on coaching-koulutus
- Yhdistää talent managementin ja coachingin
- Varmistaa, että coaching-ohjelmat ovat business-vetoisia
- Määrittelee selkeästi sekä ulkoisten että sisäisten coachien laatukriteerit
- Mittaa ja arvioi coachingia
- Erottaa johdon coachingin esimiesten antamasta coachingista
- Luo oppimisjatkumon, joka koostuu erilaisista coaching-ohjelmista eri esimiestasoille
- Tekee yhteistyötä akatemian kanssa coaching-prosessien ja niiden mittaamisen kehittämiseksi
Lisäksi tutkimukseni osoittavat, että ulkomaan komennuksella olevien parissa työskentelevien coachien tulee olla haastavia ja heillä tulee olla kokemusta niin kansainvälisestä liiketoiminnasta kuin kohdemaan kielestä ja kulttuuristakin. Coaching kehittää myös ulkomaankomennuksella olevien henkilöiden urapääomaa monipuolisesti, ja siksi kansainvälisesti toimivien yritysten kannattaa harkita coachingia osana henkilöstön kehittämisen työkalupakkia.
Hyvää juhannusta ja kesää toivottaen
Raija Salomaa
Senior Executive Coach, PCC, tohtorikoulutettava, 040 +358 44 350 557, http://www.insideout.biz/
Blogi perustuu väitöstutkimustyöhöni Vaasan kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella.
Uusia julkaisuja coachingsta:
Salomaa, R. (2014) Coaching of Key Talents in Multinational Companies in Global Talent
Management – Challenges, Strategies, and Opportunities edited by Dr. Akram Al Ariss, Springer
- Heidelberg
Salomaa, R. (2015) Expatriate Coaching: Factors impacting coaching success. Journal of Global
Mobility, 3 Iss 3 pp. 216 – 243
Permanent link to this document:
http://dx.doi.org/10.1108/JGM-10-2014-0050
Salomaa, R. & Mäkelä, L. (2015) Expatriates’ experiences concerning coaching as a part of their
career capital development. Conference Proceedings of the Academy of Management’s HRD
Conference in Cork, Ireland, June 2015
Abbott, N.G. and Salomaa, R. (forthcoming, will be published in Oct/Nov 2016) Cross-cultural
coaching: An emerging practice. Sage Handbook of Coaching edited by Tatjana Bachkirova,
Gordon Spence and David Drake
