”Tuntuu ihan kamalalta!”, sanoi coachattavana oleva toimitusjohtaja, kysyessäni häneltä, miltä tuntuisi tehdä se, minkä hän oli juuri oivaltanut oikeaksi tavaksi edetä kinkkisessä asiassaan. Hän toteutti suunnitelmansa ja oli seuraavalla kerralla helpottunut ja tyytyväinen asioiden edistymiseen toivottuun suuntaan. Molemmat hetket ovat juuri niitä, jotka tekevät coachin työstä minulle merkityksellisen ja koen tekeväni tärkeää työtä.
Oikean kysymyksen voima
Jostain aivan yht’äkkiä ja odottamatta tulee se OIKEA kysymys, jota seuraa pidempi, käsin kosketeltava hiljaisuus, huokaus tai tunnereaktio. Silloin tunnen jokaisen aistini valpastuvan, odottavan uteliaana, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Niinä pysähtyneinä hetkinä tapahtuu yleensä jotain suurta, mikä johtaa johonkin vaikuttavaan ja merkittävään. Lepään joka solullani hetkessä ja valmiina reagoimaan tapahtuvaan. Kaikki energiani ja keskittymiseni ovat coachattavassani – hänessä, joka tekee mahtavaa työtä asiassaan antautuessaan uusille alueille ajattelussaan ja uusiin tunteisiin reaktioissaan.
Itsestäni tunnistan vain kylmät väreet ihollani. Noiden hetkien takia tätä työtä tehdään! Noissa hetkissä näkyy coachingin yhtäaikainen valtava voima ja hauras herkkyys.
Onnellisia ovat ne, joilla on joku jolle näyttää haavoittuvuutensa
Coaching-prosessi on vaikuttava ja vaikuttavuus tulee nimenomaan coachattavan tekemästä työstä. Siitä, mitä tapahtuu tapaamisessa ja tapaamisten välissä – tietoisesti tai tiedostamatta. Luottamus coachin ja coachattavan välillä on onnistumisen edellytys, mutta yhtä tärkeää ovat coachattavan halu ja kyky katsoa asioita uusista näkökulmista ja kohdata omat pelkonsa ja toiveensa.
Kuinka monella on työpaikalla henkilöitä, joiden kanssa voi käsitellä asioita täysin avoimesti ja vilpittömästi pelkäämättä omaa haavoittuvaisuuttaan tai epäilemättä täydellistä luotettavuutta? Onnellisia ovat ne, joilla on. Kuinka usein esimiehillä ja johtajilla on aito mahdollisuus kehittää itseään ja toimintaansa vastaavasti kuin coaching-prosessissa? Kenelle johtaja voi sanoa ”tuntuu ihan kamalalta!”?
Leena Helenius, Paraplyy